Juhapekka Lindfors
Sano suoraan, niin minäkin sanon
Solidaarisuus ja tasa-arvo
Eettisyys ja luonto
Tänään on maanantai 18. kesäkuuta 2018

Pätkätyöt nurin

27.9.2014, klo 17:24 | | 1 kommentti

Tänään järjestettiin mielenosoitus pätkätöitä vastaan Tampereella, mihin myös itse mielenosoittajana osallistuin. Nollasopimukset ovat oman aikamme vitsaus, mihin moni työssäkäyvä joutuu vastoin omaa tahtoaan tyytymään.

Kirjoitin aiheesta omiin kokemuksiini perustuvan tarinan, mihin pohjaten pidin tilaisuudessa lyhennettynä pienen puheen.

Se saattaa sopia myös opiskelijalle, mutta opiskelunsa jo päättäneelle, on nollasopimus helvetillinen oravanpyörä.

Oma tarinani alkoi vuonna 2009 kun päädyin työskentelemään vartijana turvallisuuspalveluita Tampereella tarjoavassa yrityksessä G4S Security Services Oy.

Kyseessä oli tarvittaessa työhön kutsuttavan työntekijän työsopimus. Sopimus, mikä paitsi ei pitänyt sisällään minkäänlaista kiinteää tuntimäärää, myös rajasi pois tiettyjä osa-aikaisellekin työntekijälle maksettavia työkorvauksia.

Sopimus ei käytännössä velvoittanut työnantajaa tarjoamaan minulle yhtään tuntia, mutta mahdollisti käytettävyyteni, mikäli työnantaja työpanostani tarvitsisi. Kyseessä oli nollasopimus, kaikista alan työsopimuksista huonoin työntekijän kannalta.

Minkäänlaista säännöllisyyttä sopimus ei tarjonnut. Käytännössä en voinut suunnitella elämääni montaakaan päivää pidemmälle. Puhelimeni saattoi soida koska tahansa ja töihin lähtö odottaa parin tunnin varoajalla, joskus jopa lyhyemmänkin. Jos taas puhelin ei olisi soinut, en myöskään minkäänlaista korvausta olisi saanut.

En voi väittää, että työtä ei olisi tarjottu. Kyllä minä sain tunteja tehdä ja ne pysyivät kohtuullisissa lukemissa. Kykenin maksamaan yhden ihmisen ruokakuntani kuukausittaiset kulut, vaikka aluksi jouduinkin työnteon ohessa turvautumaan myös Kelan apuun. Työni oli pääasiallisesti yötyötä.

Tämän nollasopimuksen turvin työskentelin ensimmäisen puoli vuotta, kunnes työnantaja tarjosi minulle osa-aikasopimuksen. Kiitos tästä sopimuksen päivityksestä kuului työpaikkamme aktiiviselle luottamusmiehelle.

Uusi sopimus takasi minulle vähintään 60 tuntia kolmessa viikossa. Lisätuntien toivossa jouduin kuitenkin yhä päivystämään puhelintani mahdollisen työkomennuksen varalta. Se hankaloitti yksityiselämän suunnittelua edelleen.

Tästä lähes vuosi myöhemmin työsopimustani päivitettiin jälleen. Nyt tuntitae oli jo 100 tuntia, mikä oli lähellä kuukausipalkkaisen työntekijän sopimusta. Taloudellinen tilanteeni alkoi kohentumaan ja yksityiselämäni suunnittelukin oli jo helpompaa. Pääsin myös tekemään pääasiallisesti päivävuoroja, mikä myös osaltaan paransi elämänlaatua.

Kuukausi myöhemmin allekirjoitin kuukausipalkkasopimuksen. Olin tällöin ollut talossa reilut puolitoista vuotta. Minun ei enää tarvinnut päivystää puhelintani, koska tuntimäärä oli kiinteä ja henkilökohtainen taloutenikin oli pienehköstä palkasta huolimatta kohtuullinen. Päädyin ostamaan oman asunnon ja myöhemmin löysin seurustelukumppanin. Tyttöystäväni kanssa hankimme pian myös koiran.

Noin vuosi myöhemmin minut nimitettiin vuoroesimieheksi ja palkkaukseni sai mukavan korotuksen. Työelämäni ja henkilökohtainen elämäni alkoivat saavuttamaan harmonian. Talouteni oli vihdoinkin kunnossa.

Esimiesnimityksestäni vajaa puolitoista vuotta eteenpäin, vaihtui yksikössämme palvelupäällikkö. Alku uuden päällikön kanssa lähti liikkeelle ihan hyvin. Kunnes tilanne sai dramaattisen muutoksen, päällikön todellisen luonteen tullessa esiin.

Esimiesasemani lisäksi olin työpaikkani alueellinen varaluottamusmies ja – varatyösuojeluasiamies. Otin tiukasti kantaa työntekijöiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Olin voimakkaasti vastustamassa uuden päällikkömme toteuttamia räikeitä työehtosopimuksen polkemisyrityksiä ja muutenkin yleistä hyvinvointia heikentäviä toimiaan työpaikallamme.

Vastakkainasettelu ja ideologiset eromme päällikön kanssa saivat pian henkilökohtaiset välimme tulehtumaan. Riitauduimme melko voimakkaasti. Työpaikkamme luottamusmies oli vahvasti tukenani tässäkin taistelussa, mutta valitettavasti se ei enää riittänyt.

Reilu puolivuotta päällikön vaihtumisen jälkeen, työsuhteeni yrityksessä päättyi tuotannollisin ja taloudellisin syin. Olin ollut työsuhteessa yritykseen neljä ja puoli vuotta, mistä kaksi vuotta esimiestehtävissä. Nyt hyvin käyntiin lähtenyt urani päättyi YT-neuvotteluiden myötä.

Kuukausi työsuhteeni päättymisestä, yritys haki palvelukseensa vuoroesimiestä. Koska yrityksellä oli takaisinottovelvoite, päätin hakea kyseistä paikkaa. Takaisinottovelvoitteesta huolimatta, yrityksestä ei otettu minuun yhteyttä. Luottamusmieheltä kuulin, että paikkaan valittiin toinen henkilö. Päätimme riitauttaa asian.

Tästä reilu puolivuotta myöhemmin yritys haki palvelukseensa tarvittaessa työhön kutsuttavia vartijoita. Luottamusmiehen kannustuksesta päädyin hakemaan kyseistä paikkaa. Yrityksestä otettiin minuun yhteyttä ja jälleen kerran päädyin allekirjoittamaan nollasopimuksen.

Oma ansiotasoni alalla tippui tapahtuneen vuoksi lähes neljäsataa euroa kuukaudessa. Siis mikäli edelleen olisin ollut kuukausipalkkalainen. Nyt ansiomenetykseni nollasopimuksen myötä on käytännössä jopa paljon enemmän.

Nyt minun tulee kyetä maksamaan asuntolainani lyhennykset ja muut kiinteät kulut, sekä itseni lisäksi huolehtimaan myös koirani ja osaltaan myös pätkätöitä tekevän avovaimoni toimeentulosta. Lasten hankkimista voi vain harkita ja tällaisella sopimuksella suuremman asunnon ostamisesta vain haaveilla.

Pohjalta ylös ja rytinällä takaisin alas. Tilanteeni on jälleen kerran alussa ja tulevaisuuteni auki. Työnantajalle olen jälleen kerran vain hyödynnettävissä olevaa karjaa.

Nollasopimukset mahdollistavat tällaisen toiminnan. Ne eivät edusta inhimillistä ideologiaa ja asettavat työntekijän tilanteeseen, mistä on usein vaikeaa nousta ylös.

Nollasopimus sopii varmasti mainiosti henkilölle, jolle oman varallisuutensa vuoksi työnteko on lähinnä harrastus. Se saattaa sopia myös opiskelijalle, mutta opiskelunsa jo päättäneelle, on nollasopimus helvetillinen oravanpyörä. Työvuorojaan ja omaa talouttaan on käytännössä mahdotonta ennustaa etukäteen. Se hankaloittaa myös oman vapaa-ajan suunnittelua.

Kuka hyötyy nollasopimuksista eniten? Mikäli nollasopimuksia halutaan tehdä, tulee sellaiseen aloite tulla työntekijältä. Muussa tapauksessa työnantajan tulee tarjota työntekijälle kohtuullinen määrä työtunteja.

Työntekijän aseman ei tule olla työnantajan hyväksikäytettävänä. Työssäkäyvän on tultava palkallaan toimeen. Nollasopimukset ja osa-aikasopimukset eivät tätä välttämättömyyttä juurikaan turvaa. Tämä on myös asia, mistä tulee säätää työnantajan yksipuolisesti tarjoaman nollasopimuksen kieltävä laki.

Kommentit (1)

Artikkeliin linkitetyt sivustot

  1. Uuteen nousuun - Juhapekka Lindfors | 22.6.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostisuodatus *

Juhapekka Lindfors

Facebook: juhapekkalindfors
Sähköpostiosoite:
Ota yhteyttä

Olipa asiasi iso tai pieni, ota rohkeasti yhteyttä. Viestiisi pyrin vastaamaan mahdollisimman pian.