Tänään asunto- ja kiinteistölautakunnassa käsiteltiin kaupungin kiinteistöjen myymistä, joka aiheena ei ole kyllä koskaan ollut itselleni kovinkaan mieleinen. Listalla oli lukuisia myytäväksi suunniteltuja kohteita ja varmasti paljon sellaisia, joihin olisi myös ehkä ollut syytä kiinnittää enemmän huomiota. Itse kuitenkin nostin kokouksessa esille Tahmelan huvilan tilanteen ja yritin parhaan kykyni mukaan toimia sen julkisessa omistuksessa säilymisen puolesta.
Pidin kokouksessa seuraavasta kirjoituksesta hieman vapaammin mukaillun puheenvuoron:
Ponsihan on lopulta vain toivomus viranhaltijoille, mutta ei sinällään sido heitä mihinkään.
”Sinällään ei varmasti tule yllätyksenä, että lähtökohtaisesti en ole järin innoissani, kun julkista omaisuutta halutaan myydä. Pidän sitä monesti kovin lyhytnäköisenä keinona talouden tasapainottamiseksi. Varsinkin sellaisia tilanteita pidän hankalina, joissa kulttuurin kannalta merkittäviä julkisia rakennuksia tai alueita halutaan myydä yksityiseen käyttöön. Jos omaa käyttötarvetta ei kaupungilta tietyille kohteilleen löydy, suosisin ennemminkin niiden vuokraamista silloin yleishyödylliseen käyttöön. Pidän lyhytnäköisten ja näennäisten säästöjen sijaan paljon merkityksellisempänä sitä mahdollisuutta, että kyseiset kohteet olisivat myös tulevaisuudessa mahdollisimman laajan yleisön käytettävissä. Mitä nyt tulee esimerkiksi listalla olleisiin Hirvitaloon ja Tahmelan huvilaan liittyen, molemmat lienevät suosittuja alueidensa asukkaiden keskuudessa. Ne ovat lisäksi sellaisia yhteisöllisiä paikkoja, joiden myymiselle en ainakaan itse näkisi perusteita. Siksi en koe Tahmelan huvilaan liittyen kaavailtua tekstimuotoa ’valmistaudutaan myyntiin asemakaavan vahvistuttua’ hyväksyttävänä. Tästä johtuen tein siihen muutosehdotuksen.”
Muutosehdotukseni esillä olleeseen päätösehdotukseen oli seuraava:
”Esitän, että ’Uramonkatu 9, Tahmela’ kohdalta poistetaan virke ’valmistaudutaan myyntiin asemakaavan vahvistuttua’ ja korvataan se tekstillä ’selvitetään nykyisen tai muun järjestö- tai yhteisömuotoisen vuokralaisen halukkuutta jatkaa vuokrasuhdetta’.”
Muutosehdotuksestani kyllä keskusteltiin hetki, mutta se ei lopulta saanut kannatusta osakseen ja näin ollen raukesi. Alkuperäiseen päätösehdotukseen liittyen jätin tämän jälkeen kyseiseen kohtaan eriävän mielipiteeni.
Onneksi huvilan tilanne ei kuitenkaan päättynyt aivan täysin alkuperäisen päätösehdotuksen mukaisesti, sillä lautakunta hyväksyi yksimielisesti Sonja Harmaalan ponsiesityksen, mikä kuului seuraavasti:
”Asunto- ja kiinteistölautakunta esittää, että ennen Tahmelan huvilan (Uramonkatu 9) nykyisen vuokrasopimuksen umpeutumista, kaupunki selvittää mahdollisuutta jatkaa kiinteistön vuokraamista nykyiselle – tai muulle halukkaalle järjestö- tai yhteisömuotoiselle vuokralaiselle.”
Myös itse kannatin tätä Harmaalan esitystä, vaikka mahdollisen myymisen estämiseksi olisin toki ensisijaisesti halunnut kirjata tuon mielestäni vahvemman suojan. Ponsihan on lopulta vain toivomus viranhaltijoille, mutta ei sinällään sido heitä mihinkään. Mutta kuitenkin. Olihan tämä yksimielisesti hyväksytty toivomusponsi silti parempi vaihtoehto, kuin alkuperäinen päätösehdotus sellaisenaan. Elämä jatkuu.