Tämän vuoden alussa kansalaisille suotiin lainsäädännöllä mahdollisuus työskennellä kalenterikuukausittain 300 euron bruttoansion edestä ilman, että ansiot vaikuttavat heikentävästi Kelan – tai työttömyyskassan maksamaan työttömyyspäivärahaan.
Tämä on itsessään erittäin positiivinen lakiuudistus ja helpottaa monen työttömän arkea niin taloudellisesti, kuin myös sosiaalisesti.
Ajan kanssa suojaosan korotus saattaisi myös vähentää työttömyyttä, sillä se parantaisi osa-aikatyöläisen mahdollisuuksia uuteen vakituiseen työsuhteeseen.
Negatiivisena puolena lakiuudistuksessa pidän kuitenkin suojaosan melko pienehköä summaa. Hieman toimialasta riippuen, suojaosa tulee täyteen noin 2-4 työvuoron panoksella.
Mikäli työttömyysetuutta saava tekee työttömyysajallaan työtä yli suojaosan, vähennetään työttömyysetuudesta suojaosan ylittävään palkanosaan suhteutettuna puolet. Esimerkiksi mikäli työtön tienaa kalenterikuukautena 400 euroa, vähennetään työttömyysetuudesta 50 euroa.
Herääkin kysymys, onko työttömän taloudellisesti erityisen kannattavaa ottaa vastaan työvuoroja, mitkä aiheuttavat suojaosan ylittymisen ja näin ollen palkan pienentymisen? Pienehkön suojaosan ylittyminen saattaa johtaa lisätyöstä kieltäytymiseen. Se ei järin motivoi osa-aikaiseen työhön, ellei tehdyn osa-aikatyön ansiotaso ylitä työttömyysetuuden määrää.
Edellisessä blogi-kirjoituksessani kerroin, että jäin itse työttömäksi tuotannollisin ja taloudellisin syin viime tammikuussa. Työttömyyskassalta kuukausittain saamani työttömyyspäiväraha on bruttona 1505,20 euroa.
Keikkatyötä satunnaisesti tehdessäni, on suojaosa mahdollistanut minulle noin 1800 euron kuukausitulot. Se on antanut minulle mahdollisuuden tulla toimeen ja selvitä kiinteistä kuukausittaisista kuluistani, joten toistaiseksi en omasta tilanteestani valita.
Kelan peruspäivärahaa saavalle työttömälle tai työmarkkinatukea saavalle pitkäaikaistyöttömälle tilanne onkin jo sitten toinen.
Kela maksaa lapsettomalle yksin asuvalle peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea 32,66 euroa päivältä, mikä tekee kuukaudessa keskimäärin noin 700 euroa. Tähän lisättynä 300 euron suojaosa, voi työttömän bruttoansio kuukausittain olla noin 1000 euroa.
Jos mietitään yleisiä asumiskustannuksia ja kallistuvia hintoja esimerkiksi ruoan, sähkön, vaatteiden tai muiden perustarpeiden osalta, on summa kohtuuttoman pieni. Tästä summasta vähennetään kuitenkin vielä verot. Se pakottaa työttömän turvautumaan sosiaalitoimen apuun, eikä rahat tällöinkään välttämättä riitä.
Työttömyyskassan maksusuoritusten loppuessa, Kelan päivärahoille tippuvan asuntovelallisen työttömän tilanne on täysin kestämätön, sillä edes sossusta ei liiemmin turvaa tarjota.
Kuten tekstissä ylhäällä mainitsin, suojaosa on ehdottomasti positiivinen lakiuudistus työttömälle, mutta summan tulisi olla suurempi.
Itse ehdottaisin Kelan tukea saavan 300 euron suojaosan korottamista 1000 euroon. Työttömän kuukausittainen ansiotaso voisi tällöin olla noin 1700 euroa. Se olisi jo lähellä pienipalkkaisen työntekijän kuukausittaisia bruttotuloja. Suojaosan toivoisin myös sidottavan indeksiin.
Bruttoansion mennessä yli tuhannen euron suojaosan, työttömyysetuudesta vähennettäisiin joko nykyisen käytännön mukaisesti puolet ylimenevästä osasta tai tarveharkintaisesti enemmän, esimerkiksi ylimenevä osa kokonaisuudessaan.
Tarkoitus ei kuitenkaan olisi tehdä työttömänä olemisesta taloudellisesti kannattavampaa kuin työn tekemisestä.
Suojaosan korotus mahdollistaisi työttömälle kohtuullisen toimeentulon, vähentäisi sosiaalitoimessa asioimista sekä kannustaisi työtöntä korottamaan henkilökohtaista ansiotasoaan omalla työllään, vaikka sitten osa-aikatyön turvin.
Ajan kanssa suojaosan korotus saattaisi myös vähentää työttömyyttä, sillä se parantaisi osa-aikatyöläisen mahdollisuuksia uuteen vakituiseen työsuhteeseen, jolloin työttömyysetuutta ei kyseiselle henkilölle olisi tarvetta maksaa enää lainkaan.
Työttömyyskassan asiakkaalle suojaosan suuruus voisi pysyä nykyisellään tai tasapuolisuuden nimissä olla suhteutettuna työttömyysetuuden määrään, millä päästäisiin samaan noin 1700 euron kuukausittaiseen bruttoansioon. Tällöin edellä mainittua summaa suurempaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa nauttivalla työttömällä ei suojaosaa olisi ollenkaan.
Edellä olevaa suhteutusta voisi toteuttaa myös opiskelijoihin, joiden toimeentulo ilman opintolainaa on usein turvatonta. Lähtökohtaisesti pienehköt tuet ja vaikeaksi tehty taloudellisesti kannattava työllistyminen tekevät ikään katsomatta monen omillaan elävän ihmisen elämästä byrokratian viidakoissa suoranaista selviytymistaistelua, missä vain vahvimmat selviävät.