Jatkuva vääntäminen aiheesta julkinen sektori vs. yksityinen sektori on usein kovin turhauttavaa ja keskustelu tästä aiheesta ajautuu turhan usein sivuraiteilleen erilaiseen juupaseipäs-väittelyyn. Se on ainakin omasta mielestäni kovin voimavaroja kuluttavaa.
Kerrotaan se nyt vielä kerran. Minä en vastusta yrittämistä. On hienoa, mikäli yksilö pystyy omalla yrityksellään elättämään itsensä ja luomaan näin työtä myös muille, sekä sitä kautta osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen tuottamalla sille myös verovaroja. Yrittämiselle on oma paikkansa yhteiskunnassa ja uskokaa tai älkää, myös minä arvostan rehellisiä yrittäjiä, sekä hyviä työnantajia.
Mitä tapahtuu palveluille, jos voittoa ei tule?
Julkisen sektorin toiminnalla on kuitenkin selkeä ero yksityisen sektorin toimintaan ja siksi tällainen vastakkainasettelu, sekä liiallinen julkisten palveluiden yksityistäminen voi olla jopa vaarallista. Yksinkertaistettuna yksityisen sektorin perimmäinen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen, toisin kuin julkisen sektorin.
Julkinen palvelu taas tarkoittaa palveluita, joiden tarkoitus on olla kaikille kansalaisille yhteisesti saavutettavia ihmisen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Ne ovat usein sellaisia palveluita, jotka ovat elämälle välttämättömiä ja silloin myös niiden saatavuuden pitää olla kaikille turvattua.
Tämä ei välttämättä aina toteudu riittävässä laajuudessaan, mikäli tuottajana on yksityinen sektori ja sen tavoite on tehdä voittoa. Mitä tapahtuu palveluille, jos voittoa ei tule? Siksi peruspalveluita, eli niitä välttämättömiä palveluita, ei mielestäni tulisi yksityistää.